Kerttu Saalasti (o.s. Kallio, synt. 21. syyskuuta 1907 Nivala, kuoli 31.tammikuuta 1995 Nivala) oli kansanedustaja, opetusministeri ja opetusneuvos. Hänen vanhempansa olivat presidentti Kyösti Kallio ja Kaisa Nivala.

Kerttu Kallio kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa 1927 ja hän valmistui agronomiksi vuonna 1936. Samansa vuonna Kerttu Saalasti ja maatalousteknikko Filip Teuvo Saalastin solmivat avioliiton. Heille syntyi viisi lasta. Kerttu Saalasti jäi leskeksi vuonna 1947 miehensä kuoltua keuhkotautiin.

Saalasti valittiin Nivalan kunnanvaltuustoon ainoana naisena 1937 ja valtuustokautenaan hän oli mukana useissa lautakunnissa, muun muassa köyhäinhoitolautakunnassa. Saalasti toimi eduskunnassa 1948–1962 Maalaisliiton kansanedustajana ja 1966–1970 Keskustapuolueen edustajana. Vuosina 1966–1970 hän kuului suureen valiokuntaan ollen sen varapuheenjohtaja. Saalasti oli Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä 1959–1961 ja uudelleen 1966–1970. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä 1950, 1956, 1962 ja 1968.

Saalasti oli Kekkosen V hallituksen opetusministeri vuosina 1954–1956 ja Sukselaisen I hallituksen opetusministeri 1957. Hänen ministerikautensa suurin henkilökohtainen saavutus oli Oulun yliopiston perustaminen ja yliopisto antoi hänelle lääketieteen ja kirurgian kunniatohtorin arvon vuonna 1972. Lisäksi Oulun yliopisto kunnioitti Kerttu Saalastia nimittämällä Linnanmaalla sijaitsevan juhlasalinsa Saalasti-saliksi. Opetusneuvoksen arvonimen Saalasti sai vuonna 1969. Saalastin mukaan nimetty säätiö, Kerttu Saalasti säätiö, jakaa apurahoja Oulun Eteläisen alueella toimiville yliopisto-opiskelijoille ja tutkijoille.